AKTIVITEETIT KÖYLIÖN VALOKUVAT JÄSENYYS TUOTTEET PALAUTE YHTEYSTIEDOT |
|
Aluekuulumiset Kuva Keijo Koskinen Muistio Turun Ystävätapaamisesta joulukuussa 2022 löytyy TÄSTÄ Turun ystävätapaaminen 16.2.2019 Köyliön ystävät Turun seudulta aloittivat aluetapaamisten 10-vuotisjuhlakiertueen 16.2.2019 klo 14-18 Turun kristillisessä opistossa. Meillä oli leppoisa ja kotoinen iltapäivä. Tervetulotoivotusten yhteydessä saimme tietoja kuvataiteilija Anneli Hillin näyttelystä Värileikkiä 20.2.-10.3.2019 Galleria Joella Turussa. Anneli Hillillä on työhuone Köyliössä vanhassa Tuohiniemen koulussa, mikä tunnetaan nimellä Tyytyn koulu. Kalevi Salmin esittelemät Köyliön valokuva-arkiston uudistukset virittivät runsaan keskustelun ja muistelukset. Erityisesti albumi sokerijuurikkaan viljelystä herätti runsaasti muistoja ja keskustelu kävi vilkkaana. Helena Santala kertoi Köyliist 15-kirjan vaiheista. Näimme myös hienoja taittosivuja kuvineen. Kirja ilmestyy syksyllä 2019. Tulossa on runsas ja upea teos köyliöläisistä käsityön taitajista. Keskustelimme Köyliö-seuran tulevista tapahtumista, pyhiinvaelluskoulutuksesta, Köyliö-päivistä, syksyllä järjestettävästä sukututkimuskurssista ja erityisesti Ystävät-jaoston 10-vuotisjuhlista, jotka pidetään 31.8.2019 Köyliössä. Nautimme myös hyvistä tarjoiluista: suolaista ja makeaa piirakkaa, kahvia / teetä. Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille! Kirjoitti Marita Holkeri Köyliö-seura ja Köyliön ystävät tekivät 2.9.2018 retken Vuojoen kartanoon Eurajolle. Retkelle osallistui 25 henkilöä Köyliöstä sekä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Tutustuimme C. L. Engelin 1836 suunnittelemaan kartanon empiretyyliseen päärakennukseen sekä puistoon, vanhaan kuusikujaan ja orangeriaan. Roolioppaina toimivat Riitta Säteri kartanon mamsellin roolissa ja Heikki Halomo kartanon kirjanpitäjän roolissa. He kertoivat kartanon historiasta. Vuojoen kartanon rakennutti Lars Magnus Björkenheim ja hänen aikanaan kartano kehittyi voimakkaasti. Kartanolla oli torppareita noin 90 ja lampuoteja noin 40. Björkenheimin tytär Louise meni naimisiin Köyliön kartanon pojan Axel Cedercreutzin kanssa. Heidän poikansa Emil (1879) oli tunnettu kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija. Emil Cedercreutzin museo ja Maahengen temppeli sijaitsee Harjavallassa. Björkenheimit luopuivat kartanosta 1911. Nykyään kartanon päärakennuksen omistaa Eurajoen kunta. Kartanolla vierailun jälkeen nautimme yhdessä lounaan Eurajoen kristillisellä opistolla. Opiston hallituksen pj Lassi Jaakkola kertoi opiston historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Kiitos kaikille mukana olleille ja mukavaa syksyä! Terttu Kalmeenoja, Porin aluevastaava Köyliö-seuran kevätkokous pidetään sunnuntaina 25.3. Köyliön Seurakuntatalolla. Ennen kokousta kello 14.00 kuullaan luento ”Satakunta vuotta sitten”, Satakunnan museon johtaja Juhani Ruohonen valottaa tapahtumia Satakunnassa vuosina 1917-1918. Miten yhteiskunnalliset mullistukset ja itsenäistymisprosessi näkyivät Satakunnassa vuonna 1917 ja mitä sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä täällä tapahtui vuonna 1918. Esitelmä käsittelee yleisesti koko Satakuntaa, mutta mukana on tarinoita ja esimerkkejä erikseen myös Köyliöstä. Kevätkokous alkaa kello 15.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Kahvitarjoilu. Köyliö-seura ry Hallitus TAMPEREEN JA TURUN LUKUPIIRIT TAPASIVAT ILMILINNASSA Tampereen ja Turun lukupiirin edustajilla oli hieno mahdollisuus tutustua Axel ja Barbro Cedercreutzin kesäkotiin Ilmilinnaan 3.8.2017. Talon ja taiteen historia tulivat tutuiksi isäntäväen asiantuntevalla opastuksella. Kiitollisina lukupiiriläiset Jos olet ostanut "Tuiskulan torppareita" - kirjan, tulosta tästä täydennys- ja korjausosa KÖYLIÖ-PÄIVÄN 29.6.2013 KIRJAILIJATAPAAMISESSA ENNÄTYSYLEISÖ
Köyliöläiset sukujuuret omaavia kirjailijavieraita Jenni Linturia ja Totti Karpelaa tapaamaan Apteekin taloon saapui ennätykselliset 57 henkilöä. Kokoustila oli ääriään myöten täynnä kirjaimellisesti - myös saunan pukuhuoneen penkeillä istuttiin. Paikalle tulleista suurin osa oli syksyllä ilmestyvään Köyliist 11- kirjaan, "Lapsuus- ja nuoruusmuistoja Köyliöstä", kirjoittaneita. ”Kirjoittamiskärpänen” onkin purrut suurta joukkoa. Heitä on kaikkiaan yli 90 henkilöä. Avauspuheessaan Köyliön Ystävät - jaoston puheenjohtaja Helena Santala toivotti kirjailijavieraat, vuoden 2013 Kertun, Seija Ojalan, ja Lallin, Kalevi Salmin, sekä kaikki mukaan tulleet tervetulleiksi. Hän myös kertoi tilaisuuden toteuttavan jo perinteeksi tulleita ystävätapaamisia, joissa Köyliössä asuvat ja ns. ulkoköyliöläiset tapaavat toisiaan jonkin kiinnostavan aiheen äärellä. Kirjailijat osoittautuivat sekä taustoiltaan että tuotannoltaan hyvin erilaisiksi. Sukujuuret kummallakin on Köyliössä: Totti Karpelan äiti on syntynyt Köyliön Pajulassa. Totti itse on oikeustieteen kandidaatti, ja on ehtinyt toimia monissa merkittävissä siviiliammateissa: poliisina, poliisimestarina Naantalissa, Lääninhallituksessa reviisorina ja lääninsihteerinä ja myös Kakolan vankilan johtajana. Niinpä hänen teoksensa ovatkin pääosin dekkareita. Työnsä ohessa on Totti ehtinyt kirjoittaa lähes 10 teosta. Nuori Jenni Linturi on yhteiskuntatieteiden maisteri ja opiskellut kirjoittamista Turun yliopiston luovan kirjoittamisen linjalla ja Kriittisessä korkeakoulussa. Hän on jo taustaltaankin kirjoittajasukua, onhan Köyliössä asuva Olavi Linturi hänen isoisänsä. Jennin esikoisteos "Isänmaan tähden" vuodelta 2011 herätti suurta kiinnostusta ja se oli mm. Finlandia- ja Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Seuraava teos on kuulemma jo odottamassa kalkkiviivoilla. Kirjailijoilta kysyttiin mm. mistä tarve kirjoittaa sai alkunsa, mistä aiheet kumpuavat, miten he työskentelevät ja mitä heiltä on odotettavissa lähiaikoina. Kaikkiin kysymyksiin saatiin tyhjentävät vastaukset ja lisäksi kuulijat saivat hyviä ja rohkaisevia neuvoja siitä, miten toimia, jos kirjoittamiskipinä iskee oikein toden teolla. Kummaltakin kirjailijalta saimme suosituksen perehtyä kirjoittamiseen liittyviin asioihin, ennen kuin aloitamme vakavamman työskentelyn. Sekä konkari Totti että untuvikko Jenni pitivät mainiona aloitusteoksena Mika Waltarin teosta Aiotko kirjailijaksi? Lopuksi Jenni humoristisesti totesi, että on hyvä lukea ohjeet kirjoittajalle, mutta senkin jälkeen voi tietysti tehdä niin kuin itse haluaa. Kirjailijatapaamisessa vuorovaikutus oli vilkasta ja tunnelma lämminhenkinen. Ylimääräisenä bonuksena kuultiin runojen kirjoittamista harrastavan Köyliö-syntyisen Tuovi Antinluoman runonlausuntaa. YSTÄVÄPYHÄ KÖYLIÖSSÄ 10.2.2013 messun ja musiikin merkeissä Köyliössä asuvat ja ulkoköyliöläiset kokoontuivat jo 4. kerran viettämään ystäväpyhää 10.2.2013. Sunnuntai alkoi messulla Köyliön kirkossa kello 10.00. Messun toimitti seurakunnan oma kirkkoherra Sakari Vuola ja kanttorina oli Matti Nuoranne Säkylästä. Palveluvuorossa oli Köyliö-seura. Messussa kuultiin köyliöläisen nuoren Anna Kytövuoren musisointia klarinetilla. Messun jälkeen kirkkoväki siirtyi keittolounaalle Järvisalille. Lounasjärjestelyistä vastasi lähetysväki. Lounaan mahdollinen tuotto käytetään lähetystyön hyväksi. Sunnuntain ohjelma jatkui kello 14.00 konsertilla Kepolan koululla. Huittisten musiikkiopiston ja Köyliö-seuran yhteistyönä järjestämä konsertti toi estradille toistakymmentä köyliöläistä musiikin opiskelijaa. Konsertissa kuultiin hienoja musiikki- ja lauluesityksiä aina Sibeliuksesta Dingoon. Konsertti tarjosi ainutkertaisia elämyksiä sekä esiintyjille että saliin tulleelle yleisölle. Konsertin juonnosta vastasivat Minna Nieminen ja Veli-Matti Vuori. Ohjelmamaksua 10 € vastaan sai väliajalla kahvit laskiaispullan kera. Konsertin tuotto käytettiin lyhentämättömänä esiintyjien stipendeihin. Konsertti oli Köyliö-seuran toiminnassa laatuaan ensimmäinen. Molemmat järjestäjäosapuolet kuitenkin vakuuttavat, että tämä kerta ei jää viimeiseksi vaan jatkoa seuraa. YSTÄVÄTAPAAMINEN ERÄELÄMYSKESKUS KAARNIKASSA
Köyliö-päivien pääjuhlan jälkeen sunnuntaina 1.7. noin kello 16 Köyliössä asuvilla ja ulkoköyliöläisillä oli mahdollisuus tutustua Eräelämyskeskus Kaarnikkaan Kankaanpäässä.
Tutustu Elämyskeskus Kaarnikkaan tästä.
|
Ajankohtaista |